Heissan! Meille on tässä joulukuun aikana tullut pieni perheenlisäys. Monet mua instagramissa/snapchatissa seuranneet eivät ole voineet olla huomaamatta tätä tapahtumaa. (:D) Joulukuun alussa haimme Jyväskylästä asti meille pienen afrikkalaisen kääpiösiilin poikasen. Pienen pintotytön nimesimme Adelinaksi. Siili lemmikkinä haaveeni on kestänyt tällä hetkellä jo varmaankin yli 3 vuotta ja oon lähes taukoamatta puhunut siitä. Kun ilmoitin vanhemmilleni, poikaystävälle ja ystävilleni, että nyt se siili tulee, kukaan ei hetkeäkään epäillyt etten olisi ollut tosissani, tai edes ihmetellyt tätä uutta tulokasta.
Olen aina tutkinut siilien elämistä ja tiesin jo todella paljon kääpiösiilin elämisestä, kunnes laitoin kasvattajalle viestiä, jolloin sain loput vastaukset tietoihini jota en vielä tiennyt. Kasvattaja oli todella mukava, ymmärtäväinen ja auttoi, kun apua tarvitsin.
Hetkeäkään en ole katunut päätöstä Linan hankinnassa! Olen aina ollut eläinrakas ja varsinkin koirat on suuri heikkouteni, silti en voisi olla iloisempi omistaessani Linan. Monet miettivät, mitä siilin kanssa nyt sitten voi tehdä, sehän on piikikäs, eihän sitä voi ottaa edes syliin? Väärin. Me pidetään siitä huolta, ruokitaan sitä, kylvetetään se, leikitään sen kanssa, annetaan sen kietoutua kylpytakkiin ja kuunnellaan sen pientä hengitystä sen nukkuessa kylkeä vasten. Kaikista parhaita hetkiä on jaloitteluhetket, kun Lina pääsee vapaasti kävelemään (lue juoksentelemaan) ympäri kämppää. Pieniä spurtteja silloin tällöin ja mitä ihmeellisimpiin paikkoihin se aina tahtoo mennä. (Yhtenä päivänä hän kovasti halusi avata joulukuusen alla olevaa lahjapakettia.)
Tästä tekstistä tulisi varmaankin kilometrin pituinen jos jaarittelisin tänne kaikki tiedot Linasta, voitte kommenteissa laittaa kysymyksiä jos haluatte tietää jotakin lemmikkisiileistä! :-)
